Työehtosopimukset ovat osa suomalaista työsuhteen ehtoja määrittävää järjestelmää ja lainsäädäntöä. Osa ehdoista on pakollisia ja osasta voidaan myös sopia.
Mikä on työehtosopimus?
Työehtosopimus on työntekijäjärjestön (esim. Rakennusliitto) ja työnantajan tai työnantajien järjestön (esim. Rakennusteollisuus) välinen sopimus alakohtaisista työehdoista kuten palkoista, työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla noudatetaan.
Työehtosopimuksilla on Suomessa pitkä historia: ensimmäiset työehtosopimukset neuvoteltiin heti viime sotien jälkeen vuonna 1945. Nykyään niitä on voimassa satoja.
Yksityisellä sektorilla työnantajia edustaa usein jokin Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenliitoista ja työntekijöitä taas jokin SAK:n, STTK:n tai Akavan liitoista. Julkisella sektorilla sopijaosapuolia ovat työntekijöiden ammattiliitot ja Kuntatyönantajat (KT), Valtion työmarkkinalaitos tai myös Kirkon työmarkkinalaitos.
Jos työsopimukseen on kirjattu ehto, joka on ristiriidassa alan yleissitovan työehtosopimuksen määräyksen kanssa, se ei päde ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä.
Järjestäytynyt ja järjestäytymätön työnantaja
Niiden työnantajien, jotka kuuluvat johonkin työnantajajärjestöön (esim. Palvelualojen työnantajat, Palta), sanotaan olevan järjestäytyneitä työnantajia. Ne noudattavat työehtosopimuksia, joiden sopijaosapuolina ne työnantajajärjestönsä jäsenyyden kautta ovat.
Työnantaja ei välttämättä kuulu mihinkään työnantajajärjestöön, jolloin sen sanotaan olevan järjestäytymätön työnantaja. Tästä huolimatta sen pitää kuitenkin noudattaa yleissitovia työehtosopimuksia, jos sellaisia kyseisellä alalla on.
Kaikkien työnantajien pitää tietenkin aina noudattaa työn tekemiseen liittyviä lakeja, vaikka työehtosopimuksia ei olisikaan.
Työehtosopimusten yleissitovuus
Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta toimii sosiaali- ja terveysministeriössä ja vahvistaa, mitkä työehtosopimukset ovat yleissitovia. Lautakunta julkaisee yleissitovat työehtosopimukset Finlexissä.
Yleissitovat työehtosopimukset koskevat myös yksityistä työnantajaa. Kaikille töille ja aloille sellaista ei tosin ole. Kotitalouden on joskus vaikea tietää, mikä yleissitova työehtosopimus on missäkin työssä voimassa, vai onko mikään. Asiasta kannattaa aina kysyä työntekijältä, koska ammattilainen yleensä osaa kertoa työehtosopimuksesta, jota hänen työssään käytetään. Tarkat työehtosopimuksen ehdot ja pakolliset lisät kannattaa kuitenkin katsoa Finlexin sivuilta.
Yleissitovia työehtosopimuksia Suomessa on 180, mutta suurin osa niistä ei ole aloille, joilla yksityinen kotitalous työtä teettää (esim. bingotyöntekijät tai keinosiemennysasemat). Yksityisten työnantajien teettämää työtä koskettaa tyypillisesti mm. rakennusalan työehtosopimus.
Valtakunnansovittelija
Työehtosopimukset sovitaan järjestöjen kesken määräajaksi ja joskus sopimus umpeutuu tai uhkaa umpeutua ilman sovittua jatkoa. Tällöin joskus työmarkkinaosapuolet eivät pääse jatkosta yhteisymmärrykseen ja lakonuhkaakin saattaa olla ilmassa.
Suomessa on erillinen virkamies työmarkkinajärjestöjen neuvottelujen sovitteluun: valtakunnansovittelija. Valtakunnansovittelija kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön organisaatioon ja hän toimii sovittelijana työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa, jos järjestöt eivät itse pääse sopimukseen. Valtakunnansovittelijan toimiston sivuilta voi lukea lisää aiheesta.
Tupo ja kolmikanta
Suomessa valtio on historiallisesti osallistunut aktiivisesti työmarkkinajärjestöjen käymiin neuvotteluihin työehtosopimuksista. Tällöin valtio (hallituksen kautta) on tuonut mukaan myös laajempia verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyviä asioita osana sovittavia kokonaisuuksia. Tällaista isompaa neuvottelua ja sopimista kutsuttiin tulopoliittiseksi neuvotteluksi, Tupoksi. Tupoa olivat sopimassa työntekijä- ja työnantajapuolelta kattojärjestöt kuten EK, SAK ja Akava.
Tätä hallituksen, työnantajajärjestöjen ja työntekijäliittojen välistä neuvottelujärjestelmää kutsutaan kolmikannaksi.
Tupoja neuvoteltiin vuodesta 1968 vuoteen 2006 säännöllisesti ja valtio osallistui sopimuksiin liittämällä esim. veropoliittisia toimia mukaan kokonaisuuteen, jos työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun esim. palkkatasoa koskevista asioista. Vuoden 2008 jälkeen laajoja yleisneuvotteluja ei ole enää käyty, vaan työnantajaliitot ovat sopineet asioista ilman oman kattojärjestönsä EK:n osallistumista. Moni työnantaja-ala ei enää nykyään tee laajoja työehtosopimuksia, vaan sopimuksista neuvotellaan yrityksien kanssa, näin mm. metsäteollisuudessa.
Lue lisää
Kokeile ilmaista palkkalaskuri: arvioi sivukuluja ja kustannuksia
Työnantajan sivukulut, mitä ne sisältävät?
Palkkaus ABC: ohjeita ja vinkkejä työsuhde- ja palkka-asioista