Työsopimus ja työsopimuspohja

Työsuhteeseen liittyy aina työsopimus. Työsopimuksen voi lain mukaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti.

Työsuhteen alkaessa syntyy aina työsopimus. Työsopimuksen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti, mutta se on lain mukaan yhtä sitova ja virallinen molemmassa tapauksessa.

Jos työsopimus on tehty vain suullisesti tai luultu, että sitä ei ole tehty ollenkaan, on jälkikäteen usein hankala selvittää vedenpitävästi, mitä on sovittu. Laki itse asiassa vaatii, että jos kirjallista sopimusta ei tehdä, on työnantajan silti kuukautta pidemmässä työssä annettava työehdoista kirjallisesti työntekijälle ilmoitus.

Kirjallinen työsopimus

Kirjallinen työsopimus parantaa sekä työnantajan että työntekijän oikeusturvaa ja se kannattaa aina tehdä. Työsuojeluhallinnon alainen työsuojeluviranomainen valvoo työehtojen toteutumista ja työsopimusten ja työehtosopimusten noudattamista.

Kirjallisesta työsopimuksesta tulee löytyä vähintään seuraavat tiedot

Työnantajan ja työntekijän osoitteet
Työnteon alkamisajankohta
Määräaikaisen työsopimuksen määräaikaisuuden peruste ja sopimuksen päättymisaika. Lain mukaan määräaikainen sopimus voidaan työnantajan aloitteesta tehdä vain hyvin perustellusta syystä. Käytännössä määräaikaisuuden peruste on monissa yksityisissä palkkauksissa ilmiselvä: esimerkiksi urakkana korjattavan pienen korjaustyön tapauksessa. Vuoden 2017 alusta lähtien pitkäaikaistyöttömän voi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä enimmillään vuodeksi. Työsopimuksia voi olla useampiakin, enintään 3 kappaletta kahden vuoden aikana, jos niiden yhteenlaskettu kesto ei ylitä yhtä vuotta. Pitkäaikaistyöttömänä lasketaan henkilö, joka on ollut vähintään vuoden ajan työtön työnhakija. Tänä aikana hän on saanut olla enintään 2 viikon ajan töissä.
Työntekopaikka. Jos työllä ei ole pääasiallista tekopaikkaa, selvitys periaatteista joiden mukaan työntekijä työskentelee eri kohteissa. Yksityisen työnantajan tapauksessa paikka on useimmiten koti tai vapaa-ajan asunto.
Työntekijän pääasialliset työtehtävät. Eli mitä työntekijä oikeasti pääosin tekee työsuhteen aikana.
Työhön sovellettava työehtosopimus (TES). Koskee myös kotitaloudessa teetettävää työtä, jos ko. alalla on yleissitova työehtosopimus. Tästä kannattaa kysyä aina myös työntekijältä. Yleissitovat työehtosopimukset on listattu Finlex-palvelussa täällä. Kaikilla aloilla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta (esim. lastenhoito).
Palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet ja palkanmaksukausi. Palkkaa sopiessa tulee ottaa huomioon kunkin alan oikea palkkataso. Yleissitovissa työehtosopimuksista saa selville alan oikean palkkatason. Myös luontoisedut kannattaa merkitä sopimukseen (esim. matkapuhelinetu).
Säännöllinen työaika. Milloin työntekijän on tarkoitus pääsääntöisesti tehdä töitä.
Vuosiloman määräytyminen. Lisää aiheesta löytyy Työsuojeluhallinon sivuilta täältä. Yleensä tähän riittää käytännössä toteamus “Lain mukaan”.
Irtisanomisaika tai sen määräytymisperuste. Tähän riittää yleensä “Lain mukaan”. Työsuhteen päättymisestä lisää Työsuojeluhallinon sivuilta täältä.
Koeajan pituus. Vain jos koeajasta sovitaan. Jos kyseessä on pidempiaikainen työ, kannattaa koeaika olla. Koeaika voi olla maksimissaan 6 kuukautta (vuoden 2017 alusta lähtien, sitä ennen 4 kk). Määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet sovitusta työsuhteen kestosta. Koeajasta on sovittava ennen työnteon aloittamista, ja koeaika alkaa, kun työnteko alkaa.

Työsopimuspohja

Työsopimuksen laatimiseen on tarjolla useita vapaasti käytettäviä sopimuspohjia. Esimerkkejä eri tahojen sopimuspohjista on kerätty alle. Näistä voi teetettävän työn mukaan valita jonkun sopivan ja käyttää sitä pohjana työsopimuksen tekemiseen.

Sopimuspohja	Kuvaus
Työsopimuspohja (MS Wordin docx-tiedostona)	Erilliset pohjat arviolla ja ilman arviota. Voit ladata docx-tiedoston ja muokata tarvitsemasi tiedot.
Työsuojeluhallinnon työsopimuspohja	Yleiskäyttöinen työsopimuslomakepohja
Suomen Yrittäjien työsopimuspohja	Edellistä hiukan yksinkertaisempi sopimuspohja.
Palvelualan ammattiliiton työsopimuspohjia	Palvelualan sopimuspohjia esim. kaupan alalta tai ravintola-alalta.