Työntekijä saa lain mukaan palkkaa myös loma-ajalta. Työehtosopimuksissa voi olla myös lisiä, kuten lomaraha. Lomapäiviä ei aina kerry, jolloin maksetaan lomakorvausta.
Lomapäivien kertyminen
Lomapäiviä kertyy ns. lomanansaintavuoden aikana. Lomapäiviä kertyy seuraavien säätöjen mukaan:
Lomanansaintavuosi ei ole kalenterivuosi, vaan lomia ansaitaan vuosittain ajalla 1.4. – 31.3.
- Työntekijälle kertyy lomapäiviä sellaiselta kuukaudelta, jona:
- hän tekee työtä vähintään 14 päivää kuukauden aikana
- TAI jos hän tekee työtä vähintään 35 tuntia kuukauden aikana
- Kustakin tällaisesta kuukaudesta kertyy lomaa seuraavasti:
- 2 lomapäivää, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden
- 2,5 lomapäivää, jos työsuhde on kestänyt yli vuoden
Lomapäiviä kerryttäviksi työpäiviksi katsotaan tavalliset työpäivät ja myös niihin rinnastettava aika, kuten vuosiloma, sairausloma tai vanhempainvapaa. Tarkka lista näistä löytyy vuosilomalaista tästä linkistä.
Kertyneet lomapäivät pidetään lomana pääsääntöisesti lomakaudella, joka on vuosittain 2.5.- 30.9. Lomapäiviä käytetään myös yleensä niin, että yksi vuosilomaviikko on 6 päivää, joten myös lauantait kuluttavat lomapäiviä. Tästä pääsäännöstä poikkeuksia ja tarkka alakohtainen tapa löytyy työehtosopimuksista. Kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä eivät kuluta lomapäiviä.
Hyvin lyhyissä työsuhteissa tai myös mahdollisesti usealle työnantajalle tehtävissä osa-aikatöissä vuosilomaa ei aina ehditä pitää työsuhteen aikana, vaan silloin se maksetaan rahana. Esim. kesätöissä ja lyhyissä töissä tämä on tavallista. Silloin maksetaan lomakorvausta (tästä enemmän alempana).
Loma-ajan palkka
Kun lomaa pidetään, loma-ajan palkan laskentaperuste määräytyy seuraavasti:
Kuukausipalkka
Kuukausipalkkaisella, joka tekee ns. normaalia työaikaaa, loma-ajan palkka on samansuuruinen, kuin palkka työpäiviltäkin olisi.
Tuntipalkka
Tuntipalkkaisen, joka kuitenkin työskentelee yli 14 pv tai yli 35 tuntia kuukaudessa, loma-ajan palkan laskentaan tarvitaan kertoimia, jotka löytyvät vuosilomalaista tai noudatettavasta työehtosopimukseta. Työehtosopimuksissa voidaan määritella lomapalkka laskettavaksi myös keskituntiansion mukaan. Tällöin kertoimet löytyvät alan työehtosopimuksesta. Kertoimilla saadaan laskettua loma-ajan palkka.
Lomaraha
Lomaraha maksetaan lomapalkan lisäksi, jos noudatettava työehtosopimus sitä edellyttää. Yleensä se on 50 % lomapalkasta ja se on laajasti työehtosopimuksissa mukana.
Vapaan ansaintasääntö ja lomakorvaus
Jos työntekijä tekee jatkuvasti töitä, mutta niin vähän, että lomapäiviä ei kerry, hänellä on kuitenkin oikeus vapaaseen. Vapaata kertyy 2 päivää kuukaudessa työsuhteen aikana (eli koko vuoden aikana maksimissaan 4 viikkoa vapaata).
Vapaa maksetaa lomakorvauksena, jos sitä ei pidetä. Työntekijä voi itse päättää, pitääkö vapaata. Häntä ei voi velvoittaa vapaan pitämiseen, ja siitä voi myös pitää vain osan. Lomakorvaus pitää kuitenkin maksaa viimeistään lomakauden päättyessä.
Lomakorvausta maksetaan alle vuoden kestäneessä työsuhteessa 9 % ja yli vuoden kestäneessä työsuhteessa 11,5 % lomanmääräytymisvuoden palkasta. Työehtosopimuksissa voi olla tarkempia ohjeita lomakorvauksen maksamiseen, esim. rakennusalalla lomakorvaus on lain minimiä korkeampi ja se maksetaan jokaisen palkan yhteydessä.
Huom! Loppupalkan yhteydessä maksetaan pitämättömät lomat lomakorvauksena. Noudatettavasta työehtosopimuksesta löytyy tarkemmat ohjeet loppupalkan maksamiseen.
Vapaiden korvaamisesta löytyy tarkemmat ohjeet vuosilomalaista, katso Finlex-sivustolta. Työntekijän oikeudesta lomaan ja loman pitämisestä lisää myös Työsuojeluhallinnon sivuilta.
Sairastuminen lomalla
Lain mukaan työntekijällä on oikeus vähintään 24 vuosilomapäivään, vaikka sairauden takia tuo määrä ei olisikaan kertynyt. Jos lomapäivät eivät tule täyteen sairauden takia, niin työntekijä saa lisäpäivä, jotta 24 päivää tulee täyteen. Lisäpäivä eivät ole vuosilomaa, joten niiden ajalta ei kerry uutta vuosilomaa. Lisäpäivät eivät myöskään oikeuta lomarahaan, jos työehtosopimuksessa ei niin sanota. Oikeus lisäpäiviin lakkaa, jos sairaus kestää yli 12 kuukautta.
Jos työntekijä sairastuu vuosilomalla, hän voi ilmoittaa siitä työnantajalleen ja pyytää loman siirtoa (työnantaja voi edellyttää selvitystä työkyvyttömyydestä). Loman siirrolle on laissa 6 päivän omavastuuosuus. Omavastuupäivät voivat kulua kerralla pitkän loman aikana tai yksitellen lyhyempien lomien yhteydessä.
Lisää aiheesta
Vuosilomalaki: Finlex-sivustolta
Yleissitovat työehtosopimukset löytävät Oikeusministeriön Finlex-sivuilta
Näin merkitset ja suunnittelet lomat Palkkaus.fi:ssä (video)
Kokeile ilmaista palkkalaskuria: arvioi sivukuluja ja kustannuksia
Työnantajan sivukulut, mitä ne sisältävät?
Palkkaus ABC: ohjeita ja vinkkejä työsuhde- ja palkka-asioista