Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijän palkkaan kuuluu palkan lisäksi erilaisia rahanarvoisia etuja. Nämä ovat luontoisetuja.
Luontoisetujen verotus
Luontoisetuja verotetaan periaatteessa samalla tavalla kuin tavallista palkkaa. Eduille lasketaan Verohallinnon ohjeiden mukaisesti käypä euromääräinen arvo, joka otetaan huomioon työntekijän verotuksessa. Luontoisetujen kohdalla puhutaan verotusarvosta, joka on se lopullinen euromäärä, joka vaikuttaa veroprosenttiin. Verottaja päättää vuosittain etujen verotusarvot ja ne ovat nähtävillä Verohallinnon sivuilla. Niillä eduilla, joilla ei ole suoraan Verottajan antamaa verotusarvoa, pitää lähtökohtana käyttää edun käypää arvoa.
Jos työntekijän bruttopalkka on esimerkiksi 1000 euroa kuukaudessa ja hän saa tämän päälle työnantajalta kuukaudessa 20 lounasseteliä, matkapuhelinedun ja asuntoedun (15 m2:n huone vuonna 1990 valmistuneessa talossa Pääkaupunkiseudulla), lasketaan hänen veronsa seuraavasti (vuoden 2016 verotusarvoilla):
| Rahapalkka | 1000 €/kk |
| 20 lounasseteliä, verotusarvo 6,1 €/kpl | 122 €/kk |
| Matkapuhelinetu, verotusarvo 20 € /kk | 20 €/kk |
| Asuntoetu | 309,50 €/kk |
| Verojen perusteena oleva bruttopalkka (rahapalkka+edut) | 1451,50 €/kk |
| Veroprosentti 1142 €/kk kokonaistulojen perusteella (esimerkiksi) | 5 % |
| Nettotulo kuukaudessa (vähennetään ennakonpidätys 5 % ja työntekijän sosiaaliturvamaksut 5,60 %) | 1000€ – 11,05 % * 1451,50 €/kk = 839,60 €/kk |
| Nettotulot + luontoisetujen (verotus)arvo | 839,60€+451,50€ = 1291,10 €/kk |
Osan palkasta saaminen luontoisetuina voi työntekijän kannalta olla siis selvästi hyvä diili. Jos työntekijä saisi verojen perusteena olevat tulot rahapalkkana ja maksaisi edut myöhemmin itse, jäisi hänelle vähemmän rahaa käteen kuukaudessa.
Työnantajan näkökulmasta luontoisedut katsotaan pääasiassa palkaksi ja niistä tulee maksaa esimerkiksi työnantajan sosiaaliturvamaksu. Edellisen esimerkin tapauksessa työnantajan sosiaaliturvamaksu tulisi siis pelkän rahapalkan sijaan maksaa 1142 euron bruttopalkan perusteella.
Yleistä luontoiseduista
On olemassa myös kokonaan verottomia luontoisetuja, kuten koko henkilöstölle tarjottavat liikuntasetelit. Tasapuolisesti kaikille työntekijöille tarjottavat virkistykset tai urheilumahdollisuudet voivat olla täysin verottomia, jolloin niitä ei lasketa työntekijän tuloiksi.
Luontoisetuja voidaan käytännössä hoitaa monella tavalla. Työntekijät esimerkiksi usein maksavat lounasseteleistä työnantajalle palkan yhteydessä setelien verotusarvon. Työnantaja tarjoaa luontoisetuina siis vain verotusarvon ylittävän osan lounassetelistä. Näin työntekijä saa ehkä pienempää etua kuin jos työnantaja antaisi koko lounassetelin ilmaiseksi, mutta toisaalta setelien saamisella ei ole tällöin vaikutusta työntekijän verotukseen ja asia on sen puolesta helpompi.
Joissain yleissitovissa työehtosopimuksissa (TES) on mukana luontoisetuja, jotka pitää työnantajan tarjota. Jos teettää töitä, jotka kuuluvat jonkun yleissitovan työehtosopimuksen piiriin, kannattaa aina tarkistaa työehtosopimuksesta, mitä pakollisia luontoisetuja se edellyttää.
Linkit ja ohjeet:
Yrittäjä ja verottomat korvaukset
Näin merkitset autoedut palkkalaskuriin
Verohallinnon ohje luontoisetuihin (linkattu 30.12.2018)
Kokeile ilmaista palkkalaskuria: arvioi sivukuluja ja kustannuksia
Työnantajan sivukulut, mitä ne sisältävät?
Palkkaus ABC: ohjeita ja vinkkejä työsuhde- ja palkka-asioista