Työntekijän loman pitäminen

Palkatulle työntekijälle kertyy lomaa tai vapaata työsuhteen aikana. Tässä ohje työntekijän loma-asioiden hoitamiseen.

Tässä käydään läpi vuosilomaan liittyviä sääntöjä ja periaatteita. Artikkelin lopusta löydät käytännön esimerkin loman antamisesta.

Täältä voi lukea, miten lomat kertyvät ja miten lomalaskenta ja palkanmaksu tehdään.

Loman antaminen ja ajankohta

Periaatteessa työnantaja määrää loman ajankohdan. Työntekijää on kuitenkin kuultava etukäteen ja loman määräämisen perusteet ilmoitettava. Lomia myönnettäessä on myös noudatettava reiluutta ja tasapuolisuutta.

Vuosiloma pidetään pääasiassa kesälomakaudelle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lomasta 24 arkipäivää on nautittava 2.5. – 30.9. välisenä aikana. Loppu lomasta on annettava viimeistään ennen seuraavan kesälomakauden alkua, eli 1.10. – 30.4. välisenä aikana.

Vuosilomalaissa lauantai lasketaan arkipäiväksi. Kokonaiseen lomaviikkoon kuluu siis 6 lomapäivää, vaikka työntekijä tekisikin normaalisti viisipäiväistä työviikkoa.

Vuosiloma tulisi antaa yhtäjaksoisena lomana, jos se vain töiden järjestämisen kannalta on mahdollista. Lomaa ei siis esimerkiksi saisi jakaa pidettävän yksittäisinä päivinä ripoteltuna koko kesän ajalle. Työnantaja voi kuitenkin jakaa 12 arkipäivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi osissa, jos jakaminen on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä.

Kausiluonteisen työn yhteydessä lomaa voi jakaa vapaammin, jos se on välttämätöntä töiden onnistumisen kannalta. Kausiluonteiseksi työksi lasketaan esimerkiksi asfalttityöt tai jäätelömyynti. Kausiluonteisen työn määritelmän täyttymisen edellytykset ovat kuitenkin verrattain kovat ja loman jakamisesta on silti aina erikseen sovittava työntekijän kanssa.

Ilmoitus loman antamisesta on sitova. Jos loman alkamiseen on yli kuukausi, voi työnantaja vielä muuttaa loman ajankohtaa, mutta tässä tapauksessa syntyy aina vahingonkorvausvastuu. Jos esimerkiksi työntekijä on ostanut lentolippuja ja työnantaja siirtää lomaa, joutuu työnantaja korvaamaan lentoliput. Työnantaja ei voi muuttaa ilmoitettua vuosilomaa enää lainkaan, jos ilmoituksen ja loman alkamisen välille jäisi alle kaksi viikkoa. Työnantaja ei voi myöskään keskeyttää alkanutta vuosilomaa ja komentaa työntekijää takaisin töihin. Jos työntekijä kuitenkin voi ja haluaa keskeyttää lomansa, hän voi sen tällaisessa tapauksessa tehdä. Tässä tapauksessa kannattaa sopia kirjallisesti siitä, mitä loman keskeyttämisestä työntekijälle korvataan.

Kielletyt asiat loman antamisessa

Loman antamisessa on muutamia yksittäisiä asioita, jotka on erikseen kielletty.

Loman alkaminen vapaapäivänä
- Loma ei saa alkaa työntekijän normaalina vapaapäivänä siten, että tähän kuluisi lomapäiviä.
  - Esimerkiksi jos työntekijä normaalisti työskentelee keskiviikosta sunnuntaihin, on loma tällöin aloitettava keskiviikosta, eikä maanantaista.
Loman antaminen vapaavuorolle
- 3 päivän mittainen tai sitä lyhyempi loma ei saa ilman työntekijän suostumusta sisältää vapaapäiviä tai työvuoroluettelon mukaisia vapaajaksoja.
  - Esimerkiksi kolmivuorotyötä tekevän sairaanhoitajan lomaa ei saisi määrätä hänen lepopäiviensä päälle.
Loman antaminen vanhempainvapaan ajalle
- Työnantaja ei saa määrätä lomaa työntekijän äitiys- tai isyysvapaan päälle ilman työntekijän suostumusta.

Työkyvyttömyys loman aikana

Jos työntekijä on työkyvytön vuosilomansa aikana, voi hän pyytää vuosiloman siirtämistä. Jos esimerkiksi kesäloman aikana katkaisee jalkansa, voi siirtyä sairaslomalle ja nauttia varsinaisen lomansa joskus myöhemmin jalan parannuttua. Samoin jos työntekijä tietää etukäteen olevansa työkyvytön loman aikana (esimerkiksi sovittu leikkausaika), voi vuosiloman siirtämistä pyytää.

Pyyntö loman siirtämisestä tulisi tehdä työnantajalle aina heti, kun se on mahdollista ja ilman tarpeetonta viivyttelyä. Varsinkin jos työkyvyttömyys iskee ennen loman alkamista, tulee pyyntö loman siirtämisestä esittää ennen loman alkamista. Takautuvasti loman siirtäminen on erikoistapauksissa mahdollista, mutta pääasiassa asia kannattaa hoitaa kuntoon mahdollisimman nopeasti. Erikoistapaukseksi on laskettu esim. vieraalla paikkakunnalla auton alle jääminen, jolloin ilmoituksen tekeminen työnantajalle ei ollut välittömästi mahdollista.

Loma ei siirry automaattisesti, vaan työntekijän on aina pyydettävä sitä erikseen. Työkyvyttömyyden perusteista on myös voitava esittää luotettava selvitys (esimerkiksi lääkärintodistus). Työkyvyttömyyden ajalla työntekijä on sairaslomalla.

Laki muuttui 1.4.2019 niin, että työntekijällä on oikeus vähintään 24 vuosilomapäivään, vaikka sairauden takia tuo määrä ei olisikaan kertynyt. Jos lomapäivät eivät tule täyteen sairauden takia, niin työntekijä saa lisäpäivä, jotta 24 päivää tulee täyteen. Lisäpäivä eivät ole vuosilomaa, joten ne niiden ajalta ei kerry uutta vuosilomaa. Lisäpäivät eivät myöskään oikeuta lomarahaan, jos työehtosopimuksessa ei niin sanota. Oikeus lisäpäiviin lakkaa, jos sairaus kestää yli 12 kuukautta.

Esimerkki vuosilomasta

Työntekijä on aloittanut työn vuoden 2013 vuoden kesäkuussa. Hän tekee töitä 5 päivänä viikossa, joten häneen sovelletaan vuosiloman kertymisen suhteen ns. 14 päivän sääntöä. Vuosilomaa kertyy tämän säännön perusteella kaikilta sellaisilta kuukausilta, kun työntekijä on tehnyt töitä vähintään 14 päivänä kuukaudessa (työpäivien pituudella ei väliä). Lomanmääräytymisvuosi on aina 1.4. – 31.3. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijä ehtii kerätä vuoden 2014 kesälle lomia väliltä 1.6.2013 – 31.3.2014. Huhtikuusta eteenpäin tehdyt työt kerryttävät vasta vuonna 2015 pidettäviä lomia.

Lomia kertyy kultakin kuukaudelta 2 päivää, koska työsuhde on kestänyt alle vuoden. Seuraavana lomanmääräytymisvuotena (1.4.2014 – 31.3.2015) työsuhteen kesto ylittää yhden vuoden, jolloin lastenhoitaja saisi koko vuodelta 2,5 lomapäivää kuukaudelta. Nyt vuoden 2014 kesänä hänellä on kuitenkin käytettävissä yhteensä 20 päivää (10 kuukautta, 2 päivää per kuukausi) lomaa.

Työnantajana päätät, että heinäkuussa olisi hyvä aika pitää lomat, koska yrityksessä on silloin hiljaisinta. Kysyt asiasta työntekijältä ja se sopii hänellekin.

Koska tämä työntekijällesi sopii, määräät loman alkavan maanantaina 30.6. Loman jakamiselle ei ole erityisiä perusteita, joten se on pidettävä yhteen pötköön kokonaisuudessaan. Yhteen viikkoon kuluu aina kuusi lomapäivää, koska vuosilomalaissa lauantaitkin lasketaan arkipäiviksi. Yhteensä lastenhoitaja on siis lomalla 30.6. – 22.7. välisen ajan.

Ilmoitat tämän kirjallisesti lastenhoitajalle. Tämän ilmoituksen jälkeen et voi enää siirtää loman aikaa tai kutsua työntekijää kesken loman takaisin töihin, paitsi sopimalla asiasta erikseen hänen kanssaan.

HUOM: muista ottaa huomioon työehtosopimuksessa mahdollisesti olevat lisäehdot työntekijän lomiin. Myös palkanlaskennassa voi olla mukana lisäeriä, kuten lomaraha.

Lisätietoa voi löytää ammattiliittojen (mm. SAK) laatimasta yksityiskohtaisesta vuosilomaoppaasta tämän linkin kautta.